sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Mietteitä

Viime viikolla elämässäni sattui ihmeellisiä asioita; tiedostamattomia. Se sai pohtimaan Jung:n teoriaa; analyyttistä psykologiaa. Itseni kokemat asiat ovat juuri sellaisia, ettei niitä voi selittää muutoin, ei ainakaan Freud:n opein. Kokemistani asioista osa tapahtui unen aikana ja osa valveilla. Ja nyt ajattelee ensimmäinen lukija, että "hullu akka". Voi pitää paikkansa, mutta mieluummin "hullu" kuin tunteeton ja ajattelematon taapertaja. Laitan lainauksen Jung:n teoriasta: 
Jungilaisessa terapiassa pyritään löytäämään uusi yhteys ja tasapaino tietoisen Minän ja tiedostamattoman välille. Sekä psyykkinen vaiva että individuaation kehitysaskel tarvitsee uutta perspektiiviä elämän kokonaisuuteen. Usein elämän kehitysvaiheisiin kuuluu psyykkinen vaiva, sairaus tai muu muuttuja, joka on airut muutosprossin tarpeellisuuteen. Kun elämä on jostain syystä tullut liian yksipuoliseksi ja jumiutunut, esimerkiksi vähempiarvoisina pidetyt kehittämättömät persoonallisuuden osat tai pelätyt pimeät puolet, saattavat olla avain uuteen eheyteen. Individuaatioprosessin avulla tiedostamattomasta voidaan löytää paljon joka auttaa ihmistä ymmärtämään itseään. Niiden tuominen tietoisuuteen vahvistaa Minää ja yksilö toimii eheämpänä ja paremmassa yksilöllisessä suhteessa näkemäänsä ajankohtaiseen ulkomaailmaan.

Tuo kaikki tuntuu jotenkin niin "järkevältä" ja ymmärrettävältä, etten voi olla komppaamatta Jungia! Ymmärrettyäni tiedostamattoman minän olemassa olon tärkeyden käsitin saamani Enkelihoidon vaikutuksen ja sen kuinka suuri merkitys sillä oli minulle. En ole koskaan aiemmin saanut Enkelihoitoa, enkä ymmärtänyt sitä. En myöskään ollut perehtynyt siihen, saati ajatellut koskaan kokeilevani sitä. Ystäväni tarjosi sitä yllättäen minulle ja sen enempää ajattelematta suostuin. Se, miten hoito vaikutti satojen kilometrien päästä, oli jotain ihmeellistä. Se ei jättänyt millään tavalla epäselväksi sitä, oliko sillä vaikutusta. Se oli suorastaan "tyrmäävä"! 

Näin myös sellaisia unia, että ne jäivät pyörimään mieleen. Niinpä minun oli etsittävä selityksiä niille. Yhdessä unessa oli tuhkaa, toisessa itkin todella rajusti. Ne oli hyvin epätavallisia unia minulle. Tuhka-unesta löysin selityksen: "Jonkin aika on ohi, jokin on tullut loppuunsa. Tuhka on kuitenkin myös hyvä alusta uudelle kasvulle." Itku-unen selitys on: "Unessa itkeminen kuvaa negatiivisista tunteista vapautumista valve-elämässä. Suru ja harmi poistuu ja tilaa tulee iloisemmille tunnelmille. Sanotaankin “ken unessa itkee, saa valve-elämässä nauraa ja iloita”.
Nämä unien tulkinnat sopivat hyvin elämääni tällä hetkellä kaikkinensa. Ihmeellistä, mutta totta! 

Nyt olenkin asettanut tavoitteen itselleni; löytää tietoisen ja tiedostamattoman minän tasapaino. Uskon sen olevan hyvinkin merkityksellistä tulevaisuuden kannalta, etenkin oman jaksamisen ja oikean tien löytymisen kannalta. 

Näin valon ja varjon
Kuulin itkun ja naurun
Haistoin kesän ja talven
Näin unta rakkaudesta ja ikävästä
Tunsin ilon ja surun


Ei kommentteja: