Siinä se kieppui,
tanssahteli kevyesti ja sulavasti,
kietoi itsensä ympärilleni,
lumosi ja verhosi olemuksellaan koko tienoon
Viehkeästi vääntelehti veden pinnalla,
sulavasti lipui varjokuvien yllä,
ketterästi väisteli auringon säteitä,
jätti jälkeensä lumouksen
Hetken tunsin olevani mukana,
kosteus hyväili kasvojani
Sitten se oli poissa,
usvaneito tanssahteli metsän siimekseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti