Olemme yhtä

Tunnen kuinka lihakset jännittyvät,
jokainen hermosolu on hereillä
Vapauden tunne valtaa minut

Kuin tuulispää kiidämme halki pellon,
olemme yhtä
Metsänreuna lähestyy nopeasti

Rytmikkäästi rummuttavat kaviot,
harja hulmuaa kasvojeni edessä
Voi sitä riemua !

Kylki kylkeä vasten kävelemme tallin lämpöön,
pehmeä hevosenturpa painautuu poskeani vasten
Mikään ei voita tätä tunnetta !

Enteilyä

Siinä se tirskutteli männynoksalla,
kertoili syksyn saapuvan
Kuurarouvaa odotteli,
pakkaspoikaa enteili

Talven mainitsi ohimennen,
pakkasen purevan kertoi
Lumivaipan valkoisen tahtoi lisäksi untuvapeiton

Näitä haasteli tintti oksallaan,
tuo tirskuttaja aamuinen
Lennähti kepeästi laulellen,
kenties huomenna tapaamme jälleen

Aavistus

Hentoinen tuulenvire hyväili kasvojani,
tuoksui syksyltä
Pilvet näyttivät raskaimmilta kuin muutama viikko sitten

Jostain lennähti vesipisara poskelleni,
keltainen lehti leijaili porraspieleen
Luonto pukeutuu hiljalleen väriloistoonsa

Vuodenajan vaihtumisen lumoissa askellan
järven rantaan ja kerään katseellani kesän
viimeiset rippeet matkaevääksi kohti talvea

Hetki

Tänään on se hetki,
hetki alkavan syksyn

Tänään on se hetki,
hetki aamukuuran ja ruskan

Tänään on se hetki,
hetki muuttolintujen ja putoavan lehden

Tänään on se hetki,
hetki kärpässienen ja karpalon

Tänään on se hetki,
hetki värin ja tummenevan illan

Aamulla

Siinä se kieppui,
tanssahteli kevyesti ja sulavasti,
kietoi itsensä ympärilleni,
lumosi ja verhosi olemuksellaan koko tienoon

Viehkeästi vääntelehti veden pinnalla,
sulavasti lipui varjokuvien yllä,
ketterästi väisteli auringon säteitä,
jätti jälkeensä lumouksen

Hetken tunsin olevani mukana,
kosteus hyväili kasvojani
Sitten se oli poissa,
usvaneito tanssahteli metsän siimekseen