Ponnistin maailman laidalta
hyppäsin tuntemattomaan
liidin linnun lailla halki ilmojen
kurkotin viimeiset metrit kuin pituushyppääjä
Ja sitten se oli siinä
valtava putous
täynnä kuohuvaa vettä
huutoni hukkui kosken pauhuun
kummassa kiehui enemmän, sisälläni vai
putouksen pyörteissä ?
Haukoin henkeä
voimat hupenivat
tunsin vahvan otteen ympärilläni
vaivuin jonnekin kaukaisuuteen
sieltä palattuani näin sinut
elämäni suurimman rakkauden
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti