Se kävi sinulta helposti,
siirsit minut syrjään kuin pölyrätin tai vanhan lehden
Ennen kuin ehdin tajuta,
olit kääntänyt katseei uuteen uhriin
Tiedätkö, minä odotan sinua yhä
Odotan, että soisit minulle sokaisevan hymysi
Sanoisit kauniita sanoja ihanalla äänelläsi
Koskettaisit minua niin kuin sinulla oli tapana koskettaa
Sulkisit syliisi ja suutelisit hellästi
Saisin tuntea vahvan vartalosi vartaloani vasten, iho iholla
Sitä minä kaipaan - Rakastan sinua vieläkin
Tiedätkö, kuinka sattuu avo kämmenellä lyönti?
Tiedätkö, miltä tuntuu olla hyljätty nukke?
Tiedätkö, miltä tuntuu olla pelinappula elämän armottomassa pelissä?
Tunsitko edes vähän kipua, kun päästit minusta irti?
Sattuiko sinuun edes hieman, kun ravistit minut irti itsestäsi?
Itkitkö edes kyyneleen verran, kun kerroin kaipaavani sinua ja rakastavani elämän loppuun asti?
