Niin ääneti se leijaili taivaalta kohti maankamaraa,
kuin höyhen se laskeutui olkapäälleni,
tunsin sen koskettavan poskeani,
hentoinen hipaisu
Niin se hiljalleen valloitti tienoon,
antoi sille uuden värin
Toi tullessaan aavistuksen tulevasta,
valkoisesta maailmasta
Aina se on yhtä ihana,
yhtä henkeä salpaava esitys,
joka kerta ennen näkemätön,
ensilumi !
